Niinhän siinä sitten kävi, että lääkärikäynti, jolla oli tarkoitus katsoa minulle sopivaa adhd-lääkitystä siirtyi taas kuukausien päähän. Ymmärrän kyllä perustelun: jossakin Norjassa syynätään nyt silmä tarkkana geenejäni ja yritetaan selvittää, onko minulla piilevä rytmihäiriöriski. Se vie aikansa. Mutta harmittaa, harmittaa se silti.
Riepoo, että täysin teoreettinen mahdollisuus saada vakava rytmihäiriö vaikuttaa niin kouriintuntuvasti siihen, että voinko koskaan käyttää arkeani helpottavaa lääkitystä. Stimulantit kun saattavat nopeuttaa sykettä ja se on minulle miniskidisriski. Ikinä minulla ei ole mitään sydänongelmia ollut, eikä todennäköisesti tule ikinä olemaan, mutta silti - ei onnistu.
Se on tällaiselle sukkelalle riskinottajalle melko hankala yhtälö ymmärrettäväksi. Yritän. Ymmärrän. Mutta. Silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti